Historierummet på nordsamiska
10 avsnittHistorierummet lea podda, mii váldá mánáid mielde gelddolaš mátkkiide historjjá čađa. Das deaivat olbmuid geat leat rievdadan máilmmi – muitaluvvon 9-13 jahkásaččaide eallilan máidnasin. Čakčat 2025 almmuhuvvojit logi gelddolaš oasi davvisámegillii. Dat gávdnojit ohcansániin "Historierummet på nordsamiska".
Historierummet är podden som tar med barn på spännande resor genom historien. Under hösten 2025 kommer tio utvalda avsnitt att publiceras på fyra av Sveriges nationella minoritetsspråk: finska, meänkieli, nordsamiska och romani.
Här finns länkar till Historierummet på fler språk.
Här hittar du Historierummet på svenska.
Dutkit eai jáhkkán čalmmiideaset go oidne maid čeahppi Albert Einstein lei hutkan. Son riegádii lulli Duiskkas 1879:s ja ovddidii diehtaga.
Dutkit eai jáhkkán čalmmiideaset go oidne maid čeahppi Albert Einstein lei hutkan. Son riegádii lulli Duiskkas 1879:s ja ovddidii diehtaga.
Son ražai measta olles eallinagi vuoigatmeahttunvuođa vuostá ja iešheanalaš India ovdii.
Son ražai measta olles eallinagi vuoigatmeahttunvuođa vuostá ja iešheanalaš India ovdii.
Mo šattai Gustav Eriksson Ruoŧa vuosttas gonagas, Gustav Vasa? Su mátki alimus dássái gáibidii ollu áŋgirvuođa ja duostilvuođa - muhto maiddái veahkaválddalašvuođa, politihkalaš spealu ja válddi...
Mo šattai Gustav Eriksson Ruoŧa vuosttas gonagas, Gustav Vasa? Su mátki alimus dássái gáibidii ollu áŋgirvuođa ja duostilvuođa - muhto maiddái veahkaválddalašvuođa, politihkalaš spealu ja válddi...
Duohtavuođa Pocahontas lei nieiddaš Powhatan-joavkus Davvi-Amerihkás. Sii geahččaledje suodjalit iežaset kultuvrra muhto ledje árbmukeahttes vašolaččat dakkár áiggis goas Eurohpa anii iežas máilmmi...
Duohtavuođa Pocahontas lei nieiddaš Powhatan-joavkus Davvi-Amerihkás. Sii geahččaledje suodjalit iežaset kultuvrra muhto ledje árbmukeahttes vašolaččat dakkár áiggis goas Eurohpa anii iežas máilmmi...
Sofia Brzezinska lei dušše 12-jahkásaš, go dolvojuvvui nasisttaid kosentrašunleirii, Auschwitzii. Ovttas bearrašiiddisiin bággejuvvui son olmmošmeahttun ja ilgadis báikái 1930-logu Polskkas.
Sofia Brzezinska lei dušše 12-jahkásaš, go dolvojuvvui nasisttaid kosentrašunleirii, Auschwitzii. Ovttas bearrašiiddisiin bággejuvvui son olmmošmeahttun ja ilgadis báikái 1930-logu Polskkas.
Egypta legendáralaš dronnet Kleopátra lei fámolaš stivrejeaddji badjel 2000 jagi dás ovdal.
Egypta legendáralaš dronnet Kleopátra lei fámolaš stivrejeaddji badjel 2000 jagi dás ovdal.
Viiddis prearias Sitting Bull sihke bivddii buffeliid ja soađai vašolaš soalddáhiid. Olles eallinagi son rážai áŋgirit amerihkálaš eamiálbmogiid friijavuođa ovdii, soađis maid ii lean vejolaš vuoitit.
Viiddis prearias Sitting Bull sihke bivddii buffeliid ja soađai vašolaš soalddáhiid. Olles eallinagi son rážai áŋgirit amerihkálaš eamiálbmogiid friijavuođa ovdii, soađis maid ii lean vejolaš vuoitit.
Son lei nieida gii vuvdojuvvoi, muhto su gielaid čehppodaga dihte šattai superdulkan, gean buohkat guldaledje gosa fal manai. Malinche lea báhcán muitun dego sáŋgárin, muhto maiddái olmmožin gii...
Son lei nieida gii vuvdojuvvoi, muhto su gielaid čehppodaga dihte šattai superdulkan, gean buohkat guldaledje gosa fal manai. Malinche lea báhcán muitun dego sáŋgárin, muhto maiddái olmmožin gii...
Son lei bárdni gii šattai bajás birrasis gos lei sihke eahpevuoiggalašvuohta ja duolbman. Martin Luther King šattai olmmái gii dástalii rasisma vuostá ja lei gearggus massit visot vai su niehku...
Son lei bárdni gii šattai bajás birrasis gos lei sihke eahpevuoiggalašvuohta ja duolbman. Martin Luther King šattai olmmái gii dástalii rasisma vuostá ja lei gearggus massit visot vai su niehku...
Son lei nisson geas lei erenoamáš eallin mángga dáfus, dakkár áiggis go sihke lágat ja eará olbmuid jurdagat ledje su vuostá. Elsa Laula Renberg ražai gierdevaččat sámiid vuoigatvuođaid ovdii.
Son lei nisson geas lei erenoamáš eallin mángga dáfus, dakkár áiggis go sihke lágat ja eará olbmuid jurdagat ledje su vuostá. Elsa Laula Renberg ražai gierdevaččat sámiid vuoigatvuođaid ovdii.
