Boråsiin oma suomenkielinen osasto?

Boråsissa päätetään ennen joulua 2011, perustetaanko kuntaa uusi, kokonaan suomenkielinen esikouluosasto. Kunnassa alkoi tänä syksynä osittain suomenkielinen esikoulutoiminta, jonka kuitenkin vanhemmat ja alan tutkijat ovat tuominneet riittämättömäksi lasten suomen kielen kehityksen kannalta.

Suomenkielisestä esikoulutoiminnasta Boråsissa vastaava aluepäällikkö Håkan Anving selventää, että hän tietää, että vanhemmat nykyistä toimintaa mielummin haluaisivat lapsilleen kokonaan suomenkielisen osaston. Elokuussa 2011 Anving sanoi Sisuradiolle, että osastoa ei aikapulan takia saatu täksi syksyksi aikaan vaan suomenkielisten lasten ryhmä joutui alkamaan osana suurempaa ruotsinkielistä ryhmää. Tavoitteeksi hän kuitenkin asetti silloin, että Boråsissa on syksyllä 2012 Ruotsin paras suomenkielinen esikoulutoiminta.

Kaukana tavoitteesta

Tällä hetkellä kaksikielisen esikouluryhmän todellisuus on siis kuitenkin kaukana korkealle asetetusta tavoitteesta. Seitsemän suomenkielistä lasta temmeltää 17 ruotsinkielisen joukossa ryhmässä, jossa on vain yksi suomenkielinen työntekijä kerrallaan.

Vanhempien mielestä tämä ei riitä lasten suomen kielen kehityksen varmistamiseksi. Myös kaksikielisyystutkimuksen professori Kenneth Hyltenstamin on sanonut Sisuradiolle, että tälläisessä ryhmässä on lähes mahdotonta opettaa lapsille suomea. Esikoulupäällikkö Håkan Anving vastaa kritiikkiin, että vähemmistölaki sinäänsä ei velvoita Boråsia järjestämään omaa suomenkielistä osastoa, mutta:  

- Tavoitteemme ovat kuitenkin edelleen lakiakin korkeammalla ja tarkoitus on, että ensi syksynä on paikoillaan malli, joka tyydyttää tutkimusta ja vanhempia nykyistä paremmin, Anving sanoo.

Boråsissa onkin perustettu suomenkielisen esikoulun tulevaisuutta pohtiva yhteistyöryhmä, jossa on kaksi vanhempien edustajaa. Susanna Kyllönen on yksi heistä:

- Me olemme ryhmässäkin selvästi esittäneet, että haluamme oman osaston, jossa on vain suomenkielistä henkilökuntaa, joka puhuu koko päivän lapsillemme suomea.

Ei esteitä perustamiselle

Mistä sitten kenkä puristaa osaston perustamisen suhteen?

- En näe mitään varsinaisia esteitä suomenkielisen osaston toteutumiselle, päinvastoin: vanhemmilta tullut ehdotus on looginen ja hyvä, Håkan Anving toteaa.

Tilojakin mahdolliselle osastolle on jo katsottu, Anving vakuuttelee. Hän ei kuitenkaan halua luvata mitään varmasti ennen kuin ehdotus on ankkuroitu esikoulun päälliköihin, ammattiliittoihin ja päätöksestä vastaaviin kahteen muuhun aluepäällikköön.

Lasten määrä ratkaiseva

Jos ehdotus suomenkielisestä osastostä läpäisee päällikkö- ja ammattiliittoseulan voi enää yksi asia kaataa hankkeen: lasten vähyys.

- Osaston perustamiseen eivät nykyiset seitsemän lasta riitä vaan lapsia on oltava 15-20, Anving toteaa.

Kunnan keväällä tekemässä kartoituksessa lähes 80 lapsen vanhemmat ilmoittivatkin kiinnostuksensa suomenkieliseen esikoulutoimintaan. Vanhempien edustaja Susanna Kyllönen uskoo, että enemmän kuin seitsemän lasta saadaan kasaan, jos vain tiedotus hoidetaan hyvin:

- Jos meille annetaan hyvä kuva siitä, minkälaiseen toimintaa olemme lapsemme laittamassa niin varmasti tulee enemmän kuin seitsemän lasta!  

Esikouluvastaava Anving myöntääkin, että viime kerralla esikoulun markkinointi ja hakuprosessi hoidettiin huonosti, vanhemmat eivät saaneet selkeätä ehdotusta, mihin ottaa kantaa eikä kunnalta tullut selviä ohjeita, miten toimia. Tällä kertaa tämä hoidetaan paremmin, Anving lupaa.